Vain muutama minuutti tämän kuvan ottamisen jälkeen Leka sai taas hetken tuntea itsensä fiksuksi ja puhua englantia. (Saksan taidoissamme kun valitettavasti olemme molemmat tasolla "puhun mielummin kuin hyvin".) Englanninkielisinä puhekumppaneina oli toinen pyöräilevä pariskunta, joka totesi meidän olevan aikamoisella turneella. Muu keskustelu käsitteli mahdollisen vessan olinpaikkaa, mutta sen lopputuloksena jouduimme taas kerran kääntymään pusikon puoleen.
Saksalaiset (ja ruotsalaiset) taukopaikat eivät ylipäätään ole yhtä hyvin varustettuja kuin suomalaiset, täällä taukopaikaksi riittää, että asvalttikone on tehnyt koukkauksen tien sivuun. Vai onko kulunut vuosi kullannut muistot suomalaisista taukopaikoista? Tuntuu, että niillä oli usein vessa, kahvila ja järvenrantamaisema.
No comments:
Post a Comment